Siementen kevätsiivous ja uusi säilytyslaatikko
Tuntuu, että kuluva talvi on ollut erityisen pitkä ja kylmä. Lumet satoivat Etelä-Suomeen jo marraskuussa ja pakkasta on riittänyt. Joinakin öinä on ollut todella kylmää. Nytkin talvi(myrsky) kuuluu ulkoa sisälle. Onneksi lämpötilat ovat nousseet pahimmista pakkasista.
Päätin vuoden alussa, että tänä vuonna sijoitan itseeni ja omaan hyvinvointiini. Näin ollen olenkin käynyt nyt enemmän salilla ja uimassa. Tosin huomasin, että olenkin uinut koko elämäni väärin! Tänään yritin parantaa tekniikkaani, mutta onhan se kovin raskasta. En ole luonteeltani kovinkaan kärsivällinen, niin tällaiset pitkän ajan tavoitteelliset asiat ovat minulle välillä haasteellisia. No pain, no gain – vai mitenkäs se vanha sanonta menikään?
No niin. Mitä jos palattaisiin takaisin mukavuusalueelleni eli kasvien hoitoon? Joululomilla tuli idea omasta pienestä "touhunurkasta", jossa voisin työskennellä kasvien parissa. Vitriini sai siirtyä (paremmalle paikalle, heh) ja varastossa ollut apupöytä pääsi vihdoin käyttöön. Seinät saivat kuvia vanhasta vuosikalenterista ja työvalaisinkin löytyi Ikeasta. Nyt on hyvä! Miten pienestä sitä tuleekin onnelliseksi.
Minulla on ollut jo useamman vuoden vanha pahvinen kenkälaatikko siementen säilytystä varten. Se on ollut oikein hyvä, mutta ei ehkä kovin järjestelmällinen. Netissä surffatessani törmäsin ideaan, jossa valokuvien säilytyslaatikkoja voi käyttää siementen järjestelyyn ja säilyttämiseen. Tilasin heti omani. Jokainen siemenryhmä on omassa "kasetissaan". Etiketteihin hyödynsin Dymoa. Kaikki siemenet mahtuivat hyvin laatikkoon, paitsi kesäkukkien siemenet. Heh, niitä olikin valtavasti. Onneksi Rustasta löytyi juuri sopiva laatikko näillekin siemenille. Kesäkukkien siemeniähän ei voi olla koskaan liikaa, eihän? (Tai muutenkaan siemeniä…)
Kävin siemeniä järjestellessäni läpi kaikki ja säästin vain tuoreimmat. Jotkut siemenet olivat jopa vuodelta 2016… Toki näistä osa voi vielä itää, mutta pettymys voi olla suuri sitten avomaalla tai kukkapenkissä. Katson yleensä itävyysprosenttia. Jos siemenillä on hyvä itävyys, ehkäpä ne ovat vielä vuoden pari hyvin itäviä, vaikka "parasta ennen" -päiväys olisi ohi. On myös kasveja, jotka vaativat aina tuoreet, edellisen vuoden siemenet. Yksi tällainen on esimerkiksi palsternakka.
Muistin myös, että keittiön kaappien päällä on ollut syksystä asti kuivumassa tarhapavun palkoja. Jätän aina muutaman palon kehittymään loppukesästä loppuun asti. Näin saan papuja ensi vuodeksikin – aina ei tarvitse ostaa uusia kaupasta, kun niitä saa omalta maalta. Tästä inspiroituneena löysin netistä näppäriä (ja söpöjä) siemenpusseja. Olen aina ennen käyttänyt pieniä kirjekuoria (jotka toimivat oikein hyvin), mutta halusin nyt vähän hifistellä. Miten pienestä sitä tuleekin onnelliseksi. ;)
Ensi viikolla toivottavasti idätysmattoni saapuvat postissa. Käyn myös ostamassa uuden kasvivalon. Sitten on kevätkylvöjen aika! Aion ainakin kylvää chilit, paprikat, kelloköynnöksen ja jättiverbenan.
Toffetarhuri